Kolumni

RESURSSIT JALKAPALLOSSA

Usein kuulee puhuttavan, että helppohan se on pärjätä, kun vastustajalla on yli puolet suurempi budjetti
kuin meillä. Tämä on kuultu usein jopa pelin jälkeisissä valmentajien kommenteissa. Asia on tietenkin
osittain totta, mutta pienilläkin resursseilla toimiva joukkue voi yllättää niin sanotun isommalla rahalla
operoivan seuran. Tästä on hyviä esimerkkejä muun muassa tältä kaudelta, kun Rovaniemen Palloseura
taisteli pitkään jopa mestaruudesta. Heidän pelaajabudjettinsa on kolme kertaa pienempi kuin
mestaruuden voittaneen HJK:n.

Omat kokemukseni pienillä resursseilla toimimisesta on ollut jokapäiväistä elämää viimeiset kolme ja puoli
vuotta toimiessani PS Kemin päävalmentajana Ykkösessä ja Veikkausliigassa. Pelaajabudjetit olivat liigan
alinta kastia joka vuosi, eivätkä muutkaan resurssit olleet välttämättä liigan vaatimaa tasoa.
Valmentajan ammatti on yksi maailman parhaista ammateista, mutta tiettyjen perusasioiden puuttuminen
tekee siitäkin suhteellisen stressaavan. Usein tulee kateellisena katsottua Euroopan huippuseurojen
resursseja ja harjoitteluolosuhteita. Joidenkin kotimaisten seurojen harjoittelumahdollisuudet ovat aivan
toisesta ulottuvuudesta verrattuna Meri-Lapin pohjukassa toimivaan liigaseuraan.

Silloin kun resurssit ovat pienet, asiat pitää priorisoida ja tehostaa siten, että päätoiminta ei häiriinny.
Miten mittaat pelaajien palautumisen ilman sykemittarijärjestelmää? Millä kyydeillä pelaajat pääsevät
päivittäin aamupalaverin jälkeen hallille treenaamaan ja takaisin? Miten jaksottaa treeniohjelma, huonon ja
kivikovan pelialustan vuoksi? Kuinka nopeasti saamme pelaajat loukkaantumisen sattuessa lääkäriin oman
lääkärin puuttuessa seurasta? Nämä ja monet muut kysymykset olivat jokapäiväistä elämää viime talven
preseasonin aikana.

Mihin kannattaa pienet resurssit fokusoida? Pientä Jaakobin painia on tullut itseni kanssa usein käytyä siitä,
otetaanko joukkueeseen ulkomaalainen pelaaja vai satsataanko enemmän esimerkiksi harjoitusvälineisiin.
Usein seurajohdon kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen vaaka kääntyi pelaajan hankkimisen suuntaan,
mutta oliko tämä sittenkään oikea tapa? Ehkä joku sarjanousu tai mestaruus olisi saattanut jäädä tässäkin
maassa toteutumatta sillä hetkellä, mutta mitä tapahtuu muutaman vuoden kuluttua humun ja hälinän
laannuttua?

Omaan mieleeni näiden muutaman opettavaisen vuoden jälkeen on tullut se asia, että ehdottomasti
parempi keino on laittaa resurssit koko joukkueen hyvinvointiin. Tämä veisi suomalaista jalkapalloa pitkällä
tähtäimellä enemmän eteenpäin kuin epävarmojen ulkomaalaispelaajien hankinta.

Laadukkaat ja motivoituneet pelaajat ovat aina valmentajan unelma, kansallisuudesta huolimatta. Uskon
kuitenkin, että Veikkausliigajoukkueissa pelaa aivan liian paljon laadultaan riittämättömiä
”vahvistuksia”, joiden motivaatio pelata joukkueelle pienenee kuukausi kuukaudelta.

Oman pesän kuntoon laittaminen on varmasti pidempi ja kivikkoisempi tie, mutta ehdottomasti pysyvämpi
ratkaisu. Pyrkimys luoda pelaajille sellainen oppimisympäristö, mihin haluttaisiin tulla ja mikä ajan mittaan
loisi myös pidempiaikaista jatkumoa seuran toiminnalle. Pelaajat kyllä tietävät, miten naapuriseurassa asiat
hoidetaan ja tämä ratkaiseekin monesti mihin seuraan seuraavalle kaudelle halutaan.

Jari Åhman
Kirjoittaja on ammattivalmentaja, joka valmensi 2018 kaudella PS Kemiä.

Artikkeli on julkaistu alunperin EOM 4/2018 printtilehdessä. Tilaa oma EOM-jalkapallolehden vuosikertasi hintaan 37,5 €/v täältä!

Haastattelu

Veikkausliigan markkinointi seuraa globaaleja trendejä

Tarkkasilmäisimmät saattoivat huomata viime kauden alussa Veikkausliiga-organisaation vahvemman läsnäolon sosiaalisessa mediassa ja sisällön, jossa nostettiin enemmän yksilöitä eli pelaajia jalustalle, joukkueiden tai sarjan sijasta. Sosiaalisen median kanavista Veikkausliiga löytyi vuosi sitten vain Facebookista ja Twitteristä. Kauden alla 2018 repertuaariin lisättiin myös Instagram.

“Instagram on vahvasti visuaalinen media ja siellä on luonnollista mennä ihmiset ja persoonat edellä. Lisäksi pelaajia tuotiin esille yhteismarkkinoinnissa, jota teimme Veikkauksen ja Sanoman kanssa. Veikkausliiga-pelaajia nostettiin esille esimerkiksi yhteistyössä Veikkauksen kanssa tehdyissä YouTube-sarjoissa Rakkaudesta lajiin ja Taitokisojen kuningas sekä Sanoman Veikkausliiga-markkinoinnissa.” kommentoi asiaa Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa.

Siitä miten Veikkausliigaa pitäisi markkinoida, löytyy aina mielipiteitä.

“Sitoutunein yleisö kuitenkin seuraa ja kannattaa tyypillisesti jotakin tiettyä joukkuetta, ja paikallisen jalkapallon suosion kasvattaminen kulkeekin käsi kädessä tällaisen seurakulttuurin kanssa. Seurakulttuurin vahvistamisessa seurat ovat avainasemassa. Viime vuosina tilanne on kehittynyt mielestäni suotuisaan suuntaan, esimerkiksi sarjatason merkitys seuran kannatuksessa ei näytä enää olevan aivan yhtä merkityksellistä kuin aikaisemmin.”

“Luonnollisesti myös Veikkausliigan markkinointi kokonaisuutena on tärkeää ja tässä iso resurssi meille on jo edellä mainittu yhteismarkkinointi yhteistyökumppaniemme kanssa. Pelaajat ovat joukkueiden ja sitä kautta sarjan kasvot, mutta he vaihtavat joukkueesta ja liigasta toiseen, joten pelaajien varaan on järkevintä rakentaa lyhyempiaikaisia kampanjoita. Parasta mainosta Veikkausliigalle on innokas ja intohimoinen futisyhteisö pelaajista, valmentajista ja seuratoimijoista kannattajiin ja muuhun yleisöön.” kertoo toimitusjohtaja Marjamaa.

Veikkausliigan markkinoinnissa alettiin viime kaudella hyödyntämään myös vaikuttajamarkkinointia. Yksi iso kampanja toteutettiin yhteistyössä Veikkauksen ja Troot Networksin kanssa. Marjamaa kertoo kampanjan olleen menestys, sillä siihen osallistui yli 200 000 Veikkauksen asiakasta ja kampanjasivulla kävi 340 000 uniikkia lukijaa. Videosisällöt keräsivät yli 20 000 katselutuntia.

“Huhtikuussa käynnistyneessä aitiokisassa Veikkauksen etuasiakkaille arvottiin aitioita ja vip-lippuja Veikkausliigan otteluihin. Neljässä ottelussa voittajia isännöivät Suomen suosituin jalkapallotubettaja Ilaripro ja Suomen ylipäänsä suosituin tubettaja Lakko. Lisäksi aitiokisaa tehtiin tunnetuksi Ilaripron juontamalla YouTube-sarjalla, jossa Veikkausliigan pelaajat kilpailivat keskenään erilaisissa haasteissa. Lukujen valossa kampanja onnistui erinomaisesti. Jos lukuja tuntuu vaikealta hahmottaa, riittää kun todetaan että ne eivät ole aivan jokapäiväisiä suomalaisessa urheilumarkkinoinnissa.” huomauttaa Marjamaa.

Veikkausliiga-organisaatio ei suoranaisesti osta mainontaa, mutta pyrkii tuottamaan sarjalle näkyvyyttä yhteistyössä kumppanien kanssa.

“Erityisesti Sanoman kautta avautuu isoja mahdollisuuksia. Ilta-Sanomat on Suomessa todella vaikuttava ja laajalle ulottuva media ja on selvää, että heidän runsaat ja kiinnostavat Veikkausliiga-sisältönsä ovat tehokas väylä sekä olemassa olevan että tavoitellun yleisön tavoittamiseksi. Ruutu esittää kaikki Veikkausliigan ottelut ainakin kauteen 2020 saakka. Lisäksi ensi kaudella Jimiltä nähdään aikaisempaa suurempi määrä vapaasti katsottavia lähetyksiä, sekä Futiskierroksia että yksittäisiä ottelulähetyksiä. Näin vahva liitto näin ison mediatoimijan kanssa on harvinainen.” kertoo Marjamaa ylpeänä Sanoma-yhteistyöstä.

Muun muassa Futisforum2-sivustolla on usein keskustelua siitä miksi yhdessä maailman suosituimmassa konsolipelissä FIFA:ssa ei ole mukana Veikkausliigaa ja sen joukkueita.

“Olemme käyneet vuosien ajan suoraa keskustelua EA Sportsin kanssa. EA Sportsin näkökulma on sillä tavalla selvä, että valinta sisällyttää jokin uusi liiga FIFA-sarjaan tehdään kaupallisista lähtökohdista heidän oman liiketoiminnallisen analyysinsa perusteella. Keskustelu jatkuu, mutta viimeaikaisissa keskusteluissa heidän näkökantansa on ollut se että kehittämisen painopiste voi heillä olla väkirikkaampien maiden ja suurempien markkina-alueiden liigoissa. Toivoa on, sillä silloin kun käynnistimme keskustelun, yhdenkin Veikkausliigan seuran sisällyttäminen FIFA:an näytti vielä varsin kaukaiselta ja nyt HJK on ollut mukana pelin kolmessa viimeisimmässä versiossa.” kertoo Marjamaa.

Suomalaisen jalkapallon markkinointi on kehittynyt vuosien varrella huimasti, mutta tehtävää on edelleen. Marjamaa toivoo etenkin seurakulttuurin kehittyvän askel askeleelta.

“Toivoisin, että Veikkausliigan joukkueet pystyttäisiin kytkemään vahvemman kiinni seurojen junioripelaajien arkeen. Ihmisen kiinnittyminen johonkin seuraan on yksinkertaisinta ja tehokkainta, jos kytkös syntyy jo lapsuudessa. Aikuisten tavoittaminen on paljon vaikeampaa ja aikuisiällä syntynyt sidos on harvoin yhtä vahva kuin lapsuudessa syntynyt.”

“Pelkästään menestyksen varaan rakentuva kannatus on kaivoon kannettua vettä. Seurakulttuurin rakentaminen on hyvin pitkäjänteistä työtä eikä sitä kautta saada pikavoittoja, palkinto odottaa vasta vuosien päässä. Samalla se on kuitenkin myös eräänlainen vakuutus seuralle sen joskus odottavan huonomman päivän varalle. Voi miettiä esimerkiksi MYPA:n tilannetta, jossa suuria vaikeuksia kohdannut seura on noussut nopeasti jaloilleen innokkaan ja uskollisen seurayhteisön ansiosta.”

“Veikkausliiga on Suomen toiseksi seuratuin sarja. Tilanne on tältä osin varsin vakiintunut. Näkyvyytemme otti loikan uudelle tasolle vuonna 2015, jolloin käynnistimme yhteistyön Sanoman kanssa. Sanoma-yhteistyö on ollut monella tavalla äärimmäisen tärkeä kehitysaskel Veikkausliigalle: ensimmäisen kerran kaikki Veikkausliigan ottelut ovat olleet nähtävissä, eri laitteilla, niin livenä kuin jälkeenpäin. Tämä on keskeistä, jotta suomalainen jalkapalloyhteisö voisi synnyttää pidemmällä aikavälillä omannäköistään perinnettä ja perimätietoa Veikkausliigan ympärille.”

“Haka ja HJK pelasivat vuonna 2012 Veikkausliigan ottelun, joka päättyi 2–2. HJK:n ensimmäinen maali ottelussa syntyi tilanteessa, jossa kentällä oli hetken aikaa kaksi palloa. Tilanne puhutti ja tuotti runsaan mediahuomion. Ylen jalkapalloselostaja Matti Härkönen viittasi tilanteeseen selostaessaan kansainvälistä ottelua ja siitä käytiin myös poikkeuksellisen paljon verkkokeskustelua.”

“Olennaista tässä yhteydessä ei ole tilanteen epäselvyys. Olennaista on se, että Haka–HJK sattui olemaan Kutosen tv-ottelu, yksi harvoista tuolla kaudella. Mikäli ottelusta ei olisi tehty tv-lähetystä eikä tilanne olisi tallentunut kameroille, ottelun jälkimaine olisi jäänyt paljon vähäisemmäksi. Ilman lähetyksiä ja tallenteita jalkapalloyhteisön oman perimätiedon tuottaminen on korkeamman kynnyksen takana kuin se niiden avulla on. Tällä hetkellä tämä pitkäaikainen haaste on ratkaistu, mikä on erittäin tärkeä asia suomalaisen jalkapalloyhteisön kehittämisen näkökulmasta. Yhteisöä on vaikea tuottaa ja ylläpitää ilman sen omaa historiaa.” päättää Marjamaa.

Teksti: Mikko Rahja

Kuva: Veikkausliiga Oy

Vuoden 2019 ensimmäinen EOM-jalkapallolehti ilmestyy helmikuun lopussa. Tilaa sinäkin omasi nyt!

Artikkeli Haastattelu

Ykkösen otteluohjelma julkaistiin tällä viikolla – AC Oulu sai poikkeuksellisen hyvän kilpailuedun

Ac Oulu pelasi Veikkausliigassa viimeksi vuonna 2010. Tuolloin joukkueessa pelasi myös Mika Nurmela.

 

TEKSTI Kimmo Muttilainen
KUVAT Juha Tamminen

Miesten Ykkönen pelataan kuluvalla kaudella vielä toistaiseksi viimeisen kerran 10 joukkueen kolminkertaisena sarjana. Tällä kaudella sarjasta putoaa vain yksi joukkue, sillä kaudeksi 2020 Ykkönen laajenee 12 joukkueen sarjaksi.

AC Oulu on hyvissä ajoin ilmoittanut tavoitteekseen nousun Veikkausliigaan. Historiansa aikana vuosina 2007 ja 2010 pääsarjassa pelannut seura haluaa nyt päästä liigaan jäädäkseen. Se on näkynyt kovina pelaajasatsauksina tämän talven aikana sekä viime kauden Ykkösen maalikuninkuuden voittaneen, 17 maalia iskeneen Alberto Morinin allekirjoitettua jatkosopimuksen.

Hiljattain julkaistussa otteluohjelmassa AC Oulu saa kuitenkin poikkeuksellisen hyvän kilpailuedun. AC Oulun lisäksi liiganoususta havittelevat ainakin FC Haka ja KTP sekä TPS, joka on sanonut haluavansa takaisin liigaan mahdollisimman nopeasti. Laskuista ei pidä jättää myöskään FF Jaroa, joka pelasi poikkeuksellisen hyvän loppukauden, sillä pietarsaarelaiset eivät loppukaudesta hävinneet kahdessa kuukaudessa yhtään yhdeksästä ottelustaan. Vaikka EIF sijoittui viime kaudella peräti kolmanneksi, on joukkue tällä haavaa sen verran pahasti heikentynyt pelaajamenestysten johdosta, että tammisaarelaisjoukkueen on vaikea laskea yltävän aivan kärkikahinoihin.

Oulun laivastonsiniset pääsevät pelaamaan kaikkia näitä neljää kovinta kilpakumppaniaan vastaan kaksi kertaa kotona ja vain kerran vieraissa. Oulu hyötyy tästä jo pelkästään kotiedun turvin, sillä esimerkiksi Valkeakoskelta Ouluun on runsaan 520 kilometrin matka. Länsirannikolla sijaitsevasta Pietarsaarestakin joutuu tekemään runsaan kolmen tunnin ajomatkan päästäkseen Ouluun.

Verrattuna muihin ennakkoon kärkijoukkueisiin lukeutuviin seuroihin on etulyöntiasema selkeä. FC Haka pelaa kotonaan kahdesti ennalta kärkijoukkueisiin lukeutuvista vain KTP:tä vastaan, KTP taas kahdesti TPS:aa ja Jaroa vastaan ja Jaro saa kahdesti kotonaan Hakan vastaan. TPS pelaa kahdesti kotonaan niin Hakaa kuin Jaroa vastaan.

Miten tällainen voi olla mahdollista, Palloliiton kilpailupäällikkö Peter Lundström?

”Kyseessä on sattuma, jota ei huomioida millään tapaa. Näin on ollut siitä lähtien, kun olemme pelanneet kolminkertaisia sarjoja.”

Lundströmin mukaan seurat eivät ole kritisoineet tästä epäkohdasta, mutta muutoin kolminkertainen sarja saa kritiikkiä urheilullisuudestaan ja taloudellisista epäkohdistaan, sillä joukkueiden kotiottelumäärät vaihtelevat. 12 eli parillinen määrä joukkuetta tuo ensi vuodesta alkaen tähänkin parannusta.

Vuoden 2019 ohjelma on saadun palautteen mukaan otettu erittäin hyvin vastaan, vaikka useat seurat ovat samalla huomauttaneet (taas) kolminkertaisen sarjan tuomista urheilullisista ja taloudellisista epäkohdista. – Tähän ymmärrettävään valitukseen, on tietysti ollut helppoa yhtyä”, Lundström sanoo.

Otteluohjelman laatimiseen käytetään erilaisia kriteerejä, kuten esimerkiksi se, että viisi parasta saa yhden kotiottelun enemmän. Lundström vastaa kuitenkin yksin otteluohjelman laatimisesta.
”Mainitsemasi perusasetelman lisäksi kaikki asianosaiset seurat ovat etukäteen ilmoittaneet mahdolliset esteensä (stadioneste, tapahtumaeste tms.) ja mahdolliset toiveensa (esim. kotipeli xx-tapahtuman ajankohtaan ja/tai ei kotipeliä xx-päivien ajankohtaan.)

Edellä mainitun lisäksi, huomioidaan erilaiset jalkapallon maaottelutapahtumat, muiden kansallisesti/paikallisesti merkittävien urheilutapahtumien ajankohdat, soveltuvin osin UEFA:n seurajoukkueiden europelien haasteet, koordinointi liigan ohjelman suhteen, Veikkauksen pelikohdevalinnat (esim. vakioveikkaus), Suomen Cup ja Naisten Liigan ohjelma, mahdolliset turvallisuuteen liittyvät näkökulmat, sekä tietysti sekä kauden alussa että sen lopussa lukuisat olosuhdehaasteet, kilpailun markkinoinnilliset näkökulmat (esim. paikallispelien asettelu) ja kauden aikana eri puolilla Suomea tehtävät stadioneiden korjaus/entisöinti/uudisrakennus-aikataulut. Kauden päätöskierroksen suhteen tulee lisäksi mahdollisuuksien mukaan huomioida päällekkäisyydet Veikkausliigan päätöskierroksen kanssa (esimerkiksi sama stadion FC Inter/TPS Veritas stadionilla)”, Lundström täsmentää.

Tämän vuoden Ykkösen pääpelipäivänä on lauantai, sillä peräti 48 % kauden otteluista pelataan nimenomaan lauantaina. Valtaosa seuroista on valinnut nimenomaan lauantain, mutta poikkeuksen tekevät KTP, joka pelaa 13 kotiottelustaan peräti 11 maanantaina ja TPS., joka 14 kotikamppailustaan pelaa kuusi perjantaina.

Toukokuun puolivälistä kolme kuukautta eteenpäin, pääpelipäivä on lauantai, johtuen Veikkauksen toiveesta tarjota kotimainen vakioveikkaus tuolloin. Kesäkuun alusta tähän on heti neljä poikkeusta (koulujen päätöspäivä lauantai 2.6., Suomen maaottelu lauantai 9.6., suomen Cupin finaali lauantai 16.6.) jolloin vakioveikkaus on sunnuntaina, ja juhannuksen vakiokierros on tiistaina”, Lundström perustelee.

”Seuroilla on oikeus esittää toiveensa halutusta peruspelipäivästä, pe-ma, ja mahdollisuuksien mukaan näitä toiveita myös toteutetaan. Mainitsemallasi Kotkan joukkueella on sirppi ja vasara-ajasta lähtien ollut toiveena maanantai, ja tätä toteutetaan kun mahdollista. Kotkan suhteen tulee esimerkiksi myös huomioida mahdollisimman usein eri pelipäivä kuin MYPA:lla, koska molempien seurojen peleissä työskentelee osittain samoja ihmisiä ja lisäksi tämä tietysti palvelee katsojia, jotka haluavat nähdä molempien joukkueiden pelit. Tampereen Tammelassa, on huomioitava kolmen pääsarjaseuran pelit niin, että mahdollisuuksien mukaan otteluiden välillä olisi mahdollisimman usein välipäivä ilman peliä”, hän jatkaa.

Mikäli jos seura haluaa siirtää ottelunsa, suhtaudutaan Ykkösen otteluissa myötämielisimmin kuin liigassa, jossa lähtökohtaisesti kotijoukkueen tulee pelata ottelu alkuperäisenä päivänä, mutta vaihtaa pelipaikkaa ennakkoon ilmoittamalle varakentälle.

”Seurat ovat lisenssimenettelyssä ilmoittaneet varakentät, jotka on myös hakemuksen yhteydessä hyväksytty sellaisiksi. Mitään yleisvastausta ei ole antaa mahdollisten siirtojen suhteen, koska jokainen siirto käsitellään tapauskohtaisesti. Veikkausliigassa on voimassa erittäin tiukat kriteerit siirtojen suhteen, koska siellä joudutaan huomioimaan kansainvälinen pelikalenteri, ja neljän joukkueen toivottu menestyminen europeleissä. Ykkösessä tällaista tiukkaa kriteeristöä ei ole, joten tässä suhteessa mahdollisuus joustoon on hieman isompi”, Lundström kertoo.

Kolumni

Se pitkä odotus

Kymmenen kuukauden uurastus on nyt ohi. Tammikuun hikisistä hallitreeneistä, kevään
pakkasista, kesän kuumista matseista sekä lokakuun sijoitusotteluista on nyt selvitty. Katseet
siirtyvät ensi kauteen, mutta ensin on edessä se pitkä odotus.

Tämä odotusaika kauden loppumisen ja preseasonin välissä kannattaa käyttää hyödyksi. Monella
pelaajalla on tässä vaiheessa paljon mietittävää seuraavan kauden joukkueen valinnassa.
Pitäisikö pelata korkeammalla tasolla vai onko nykyisessä roolissa, joukkueessa, ja sarjassa jo
tarpeeksi haastetta? Iän ja tavoitteiden karttuessa päätökseen seuraavasta joukkueesta sarjatason-
ja roolivalintojen lisäksi vaikuttavat myös paikkakunta, valmennus, olosuhteet, kannattajat ja
tietenkin ammattijalkapallossa palkka. Kaikki nämä asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen ja
tehdä päätös, joka tuntuu oikealta.

Vaikka ensi kauden joukkue ei olisi tiedossa, voi silti alkaa valmistautua tulevaan kauteen tauon
aikana. Tärkein asia on palautua edellisestä kaudesta. Mahdolliset loukkaantumiset täytyy hoitaa
kuntoon, ja kehon pitää antaa toipua pitkästä rasituksesta. Kropan on hyvä antaa olla hetken
aikaa rauhassa ilman jalkapallon tuomia rasituksia. On myös terveellistä antaa mielen rauhoittua
edellisen kauden paineista ja odotuksista.

Kun kroppa tuntuu palautuneelta, voi alkaa suunnitella tavoitteita tauon ajaksi. Jos seuralla on
fysiikkavalmentaja, häntä kannattaa konsultoida mahdollisen harjoitusohjelman tekemisessä. On
hyvä miettiä yhdessä, mitä osa-alueita olisi hyvä kehittää asiantuntijan kanssa. Tein oman
harjoitusohjelmani edustamani seuran fysiikkavalmentajan Joni Ruuskasen sekä oman
lajinomaisen personal trainerini Ilkka Takkisen kanssa. Kehityskohdiksi valittiin pakaroitten ja
takareisien voima, syvien vatsalihasten aktivointi, alaselän vahvistaminen, lajinomainen
ylävartalon voima, puolierojen tasoittaminen sekä räjähtävä nopeus. Nämä ovat jalkapalloilijoille
yleisiä fysiikkaan liittyviä kehitysalueita. Tauko on hyvää aikaa kehittää voimaominaisuuksia,
kun ei ole pelejä, joissa täytyy olla täysin terävänä ja palautuneena.

Fyysisten ominaisuuksien rinnalla voi kehittää myös teknisiä, taktisia ja henkisiä valmiuksia.
Mieti mitkä tekniikkaan liittyvät virheet toistuivat viime kaudella useasti. Valitse muutama
tekniikan kehityskohta, johon keskityt omatoimisissa harjoituksissa. Taktisia asioita voi myös
käydä läpi, esimerkiksi katsomalla edellisen kauden pelejä videolta – mitkä tilanteet menivät
hyvin ja milloin olisi voinut sijoittua ja havainnoida tilanne paremmin ja tehdä eri ratkaisuja.
Kehitysalue, jota ehkä vähätellään, on henkinen puoli: itseluottamus, mielen ja stressin hallinta,
keskittymiskyky ja suoritusrentous. Henkisten vahvuuksien kehittäminen on samanlainen
prosessi kuin teknisten, taktisten, ja fyysisten ominaisuuksienkin harjoittelu ja se vaatii aikaa.
Itse olen kuunnellut jo kuuden vuoden ajan Iira Riihilahden rentoutumisäänitteitä, jotka tehtiin
kun hän oli henkinen valmentajani HJK:ssa.

Pointtini on se, että käytä pelitauko itsesi kehittämiseen fyysisesti, teknisesti, taktisesti ja
henkisesti, jotta voit lähteä uuteen kauteen tammikuussa monipuolisempana pelaajana.

ALEKSI PAHKASALO

Kirjoittaja on ammattijalkapalloilija, joka pelaa ensi kaudella KTP:n riveissä Ykkösessä.

Haastattelu

AC Oulu rakentaa joukkuetta Veikkausliigaan

Vuosi vaihtuu ja niin saapuu myös uusi kausi. Suomalaisesta jalkapallokaudesta 2019 on tulossa jälleen erittäin mielenkiintoinen. Mielenkiintoisia aikoja eletään myös Oulussa, jossa AC Oulu on kasaamassa joukkuetta, jolla on vain yksi tavoite. Nousta kauden päätteeksi Veikkausliigaan. Nousutavoite julkaistiin jo hyvissä ajoin syksyllä kauden päättymisen jälkeen.

“Hallituksen kokouksessa tehtiin päätös nostaa hieman pelaajabudjettia ja sitä kautta ilmoittamaan jo hyvissä ajoin tavoite”, kommentoi AC Oulun toimitusjohtaja Juho Meriläinen.

AC Oulu on saanut pidettyä viime kauden miehistönsä suhteellisen hyvin kasassa. Jatkosopimuksia on allekirjoitettu mm. Ykkösen maalikuningas Alvarado Morinin, luottovahti Juhani Pennasen ja laitakiitäjä Aapo Heikkilän kanssa. Lisäksi joukkueeseen on hankittu RoPS-puolustaja Fugo Segawa, FC Lahden taskuraketti Loorents Hertsi ja jo kaudella 2009 AC Oulun liigaan nostanut Joni Korhonen FC Hongasta. Tällä hetkellä sopimuksia on kasassa 15 kappaletta.

“Kun pelaajabudjettia päätettiin nostaa maltillisesti, samalla päätettiin pienentää rinkiä määrällisesti. Olemme tehneet kolme hankintaa Veikkausliigasta, mutta pelaajan statuksella ei ole väliä. Pääasia, että meille tulee hyviä ja meille sopivia pelaajia.” kommentoi toimitusjohtaja Meriläinen.

Meriläinen toteaa samalla syyt siihen miksi juuri AC Oulu tulee ensi kaudella voittamaan Ykkösen ja nousemaan Veikkausliigaan.

“Hyvin kasassa pysynyt runko, hyvä valmennus ja tahtotila.”

AC Oulu ei ole nousutavoitteensa kanssa yksin. Moni joukkue on asettanut tavoitteekseen nousun Veikkausliigaan.

“Siellä on jälleen kerran todella kovia joukkueita sarja täynnä. TPS, Haka, Jaro, Kotka. Kaikilla sama tavoite kuin meillä.” kommentoi Meriläinen.

“Seuran tarkoitus on kehittyä kokonaisvaltaisesti koko ajan. Me ei tehdä mitään toimenpiteitä pelkän liiganousutavoitteen myötä, sillä se on “vain urheilullinen tavoite”. Tarkoitan, että siinä epäonnistuminen ei saa tarkoittaa kaikessa muussa epäonnistumista. Taloudesta ja koko seuran imagosta on pidettävä huolta.” päättää Meriläinen.

Teksti: Mikko Rahja

Haluatko sinäkin lukea mielenkiintoiset jutut ensimmäisenä? Tilaa EOM-jalkapallolehden vuosikerta hintaan 37,5 €/v täältä!