Artikkeli

Naisten Liiga teki sen taas – jännitystä syksyn täydeltä

Naisten Liigan kausi 2018 tarjosi jälleen paljon värikkäitä käänteitä, hienoja otteluita ja jännitystä aivan loppumetreille asti. Suomen mestaruus ja muut mitalisijat ratkesivat vasta päätöskierroksella. Myös karsintojen välttämisestä taisteltiin viimeiseen otteluun asti.

Pallokissojen viimeiseksi jäänyt kausi päättyi suoraan putoamiseen, kun taas ONS väänsi itsensä edelliskauden tapaan kuiville vasta karsintojen kautta. Ykkösestä suoraan Naisten Liigaan nousi pääsarjadebytantti IK Myran. Alavetelin ylpeys tuo liigakentille mukavan ripauksen reipasta kyläseurahenkeä.

Viime kauden tapaan lukuisat pitkät sarjatauot herättivät keskustelua. Useat muutaman viikon mittaiset tauot tekivät otteluohjelmasta repaleisen ja sotkivat joukkueiden pelirytmiä. Samalla pitkät hiljaiset jaksot verottivat myös koko Naisten Liigan näkyvyyttä. Suuren yleisön silmissä kausi ei lähtenyt missään vaiheessa kunnolla lentoon ennen, kuin seuraava sarjatauko katkaisi jälleen rytmin. Myös ylä- ja alaloppusarjoihin jakautuva sarjajärjestelmä jakaa yhä mielipiteitä, vaikka draamankaari kantoikin tällä kertaa aivan loppuun asti. Samat teemat ovat varmasti jälleen esillä, kun talven aikana keskustellaan Naisten Liigan tulevaisuudesta.

 

PK-35 Vantaa – dynastian vastaisku

Naisten Liigan kausi päättyi tuttuihin tunnelmiin, kun PK-35 Vantaa palasi vuoden tauon jälkeen mestariksi. Suomen mestaruus oli yhdeksän kautta pääsarjassa pelanneelle vantaalaisryhmälle jo seitsemäs. Edelliset mestaruutensa joukkue oli voittanut selkeällä erolla, mutta tällä kertaa PK-35 Vantaan kausi oli haastava. Se oli vaikeasta keväästä lähtien takaa-ajajan roolissa, mutta nousi lopulta vahvan syksynsä turvin mestariksi.

Kausi huipentui yhdeksään peräkkäiseen tappiottomaan peliin. PK-35 Vantaa voitti yläloppusarjan neljä viimeistä otteluaan, joista etenkin mestaruuden ratkaissut HJK-vierasottelu oli vahva osoitus joukkueen voittamisen kulttuurista. Itseluottamusta huokunut PK-35 Vantaa otti pakkovoiton edessä ohjat omiin käsiinsä ja päätti HJK:n yli vuoden mittaisen tappiottomien kotipelin putken.

Pitkään kauteen mahtui kuitenkin myös paljon haasteita. Punamustien riveissä nähtiin kauden aikana muun muassa loukkaantumisten vuoksi peräti neljä eri maalivahtia, joista eniten vastuuta sai lopulta vasta 17-vuotias Emma Immonen. Joukkueen kuopus hoiti tonttinsa ihailtavasti ja osoitti kylmäpäisyytensä etenkin kauden ratkaisuhetkillä.

 

HJK – paras kausi vuosikausiin

Punamustien päähaastajaksi nousi vihdoin mestaruustaisteluun yltänyt HJK. Helsinkiläisten edellisestä mestaruudesta on kulunut jo 13 vuotta, mikä on menneinä vuosikymmeninä myös naisten mestaruuksia kahmineelle seuralle lähes ikuisuus. HJK palasi viime syksynä mitalikantaan ja tänä vuonna vihdoin myös kultamitalikandidaatiksi, mikä on varmasti tuonut jälleen lisää uskoa joukkueen tekemiseen.

Viime kaudella HJK kärsi selkeän ykköstykin puuttumisesta, mutta päättyneellä kaudella joukkueesta löytyi myös ratkaisuvoimaa riittävällä rintamalla. Helsinkiläiset voittivat eniten otteluita sarjassa ja tekivät lähes yhtä paljon maaleja kuin mestarijoukkue PK-35 Vantaa. Tällä kertaa ongelmat löytyivät toisesta kenttäpäädystä, sillä HJK hävisi peräti viidesti ja päästi seitsemän maalia punamustia enemmän. Sinivalkoisten alakerta oli nimekäs, mutta yksilövirheet maksoivat pisteitä – muun muassa kauden ratkaisuottelussa.

 

Åland United – jälleen mitalijoukkue

Tällä vuosikymmenellä Naisten Liigan huippujoukkueisiin lukeutunut Åland United palasi muutaman vaisun kauden jälkeen vihdoin takaisin kärkikamppailuun. Yläloppusarjaan lähdettäessä saarelaisilla oli vielä hyvät mahdollisuudet jopa mestaruuteen, mutta kaksi peräkkäistä tappiota tuhosivat kultahaaveet. Kausi sai kuitenkin lopulta iloisen päätöksen, kun Åland United voitti päätöspelissään FC Hongan ja nappasi pronssimitalit espoolaisten nenän edestä.

Åland Unitedin menestys ei ollut suoranainen yllätys, sillä joukkueen avauskokoonpano oli jälleen vahva. Saarelaisten materiaali oli aiemmilta vuosilta tuttuun tapaan todella kapea, mutta ryhmä välttyi hyvin avainpelaajien loukkaantumisilta. Samalla sarjan nuorin päävalmentaja Samuel Fagerholm onnistui repimään pelaajistostaan irti lähes kaiken mahdollisen.

Ahvenanmaalla on vahva tahto taistella jatkossakin kärkijoista. Se näkyy myös tulevan kauden panostuksissa, sillä Åland United kokoaa jälleen iskukykyistä joukkuetta. Saarelaisten menestymistä ajatellen suurimmat kysymykset liittyvät myös ensi kaudella enemmän materiaalin leveyteen kuin sen laatuun.

 

FC Honka – mestarin notkahdus

Vuosi sitten Suomen mestaruutta juhlinut FC Honka jäi tällä kaudella lopulta tyhjin käsin. Espoolaiset hävisivät päätöskierroksella pronssin ratkaisseen kamppailun Ahvenanmaalla ja taipuivat sarjassa lopulta neljänneksi. Ennätystasaisessa Naisten Liigassa myös FC Hongalla oli viimeisille kierroksille asti mahdollisuus mestaruuteen, mutta tänä syksynä keltamustat eivät enää kyenneet kääntämään tiukkoja pelejä edukseen.

Vaikka sarjakausi päättyi pettymykseen, mahtui espoolaisten kauteen myös hienoja onnistumisia. FC Honka edusti Suomea naisten Mestarien liigassa ja selvitti tiensä karsintavaiheesta jatkopeleihin. Sveitsiläinen FC Zürich oli lopulta pari askelta edellä, mutta FC Hongan euroseikkailua voidaan pitää onnistuneena.

Ensi kausi on tapiolalaisille uuden alku, sillä joukkuetta viiden kauden ajan luotsannut Luciano Posillipo ei jatka tehtävässään. FC Honka julkaisee uuden päävalmentajansa nimen ensi keskiviikkona.

 

JyPK – liigapaikka vakiintumassa

Jyväskylän Pallokerho toi jo vuosi sitten ensimmäisellä liigakaudellaan mukavan piristysruiskeen Naisten Liigaan. Avauskaudellaan jyväskyläläiset jäivät alaloppusarjaan, mutta päättyneellä kaudella JyPK nousi sarjassa jo viidenneksi ja kiusasi kauden aikana myös kärkijoukkueita. Vihreäpaitojen hyvä sarjamenestys nojasi ennen kaikkea yksinkertaiseen ja koko joukkueen hienosti sisäistämään pelitapaan sekä Naisten Liigan maalikuningattareksi nousseen Gentjana Rochin osumiin. Ulkomaalaiskaksikon panos oli kiistaton, sillä suuri osa Rochin maaleista syntyi Lavdije Begollin esityöstä.

Lähtökohdat tulevaan kauteen ovat keskisuomalaisittain mielenkiintoiset, sillä JyPK lähtee kolmanteen liigakauteensa uudenlaisesta tilanteesta. Hyvää työtä tehnyt päävalmentaja Jukka Västinen jättää paikkansa ja uutena pääkäskijänä aloittaa tähän syksyyn pelaajauransa päättänyt Mikko Manninen. JJK:sta tuttu kaupungin jalkapalloikoni on valmentajana kokematon, mutta samalla kiinnostava nimi uudistuvan JyPKin keulakuvaksi. Ensitöikseen Manninen joutuu etsimään korvaajia JyPKin kantaviin voimiin kuuluneille Rochille, Begollille sekä kapteeni Maria Alangolle, jotka jättivät joukkueen.

 

TPS – kelpo suoritus vaikeista lähtökohdista

Turkulaisten kevättalvi oli tuulinen. Uutena päävalmentaja aloittanut Tomi Ruuhikorpi vapautettiin tehtävästään vain muutaman kuukauden jälkeen juuri sarjakauden kynnyksellä. Hänen tilalleen nimettiin kolmen hengen valmennusryhmä, joka jakoi vetovastuun kauden aikana.

Kun valmentajakarusellin lisäksi muistetaan myös muutamien avainpelaajien menettäminen, olivat lähtökohdat uuteen kauteen kaukana ihanteellisista. Monissa ennakkoarvioissa TPS:ää povattiin alaloppusarjaan, mutta kauden lopputulos oli turkulaisittain varsin kelvollinen. Mustavalkoiset ylsivät lopulta kuuden parhaan joukkoon ja saivat pelata syksyn ottelut paineettomasti.

Kausi 2019 näyttää turkulaisittain tässä vaiheessa päättynyttä kautta vakaammalta. Muutama pelaaja hakeutuu jälleen uusien haasteiden pariin, mutta joukkueen runko pysynee hyvin kasassa. Mikäli valmennus saa Turussa työrauhan, säilyttänee TPS asemansa Naisten Liigan ylä- ja alaloppusarjan välimaastossa.

 

Ilves – matalalentoa

Tampereen Ilves lukeutui Naisten Liigan suurimpiin pettymyksiin. Edellisellä kaudella viidenneksi sijoittunut Ilves jäi tällä kertaa alaloppusarjaan. Sarjapaikkansa puolesta tamperelaisilla ei ollut todellista hätää, mutta loppusijoitus oli Ilvekselle taka-askel hyvän edelliskauden jälkeen.

Tupsukorvien kausi oli kaksijakoinen. Aiempina kausina se on kyennyt aggressiivisella pelaamisellaan aiheuttamaan ongelmia jopa kärkijoukkueille, mutta tällä kaudella se ei kyennyt samanlaiseen kiusantekoon. Ilveksen kauteen mahtui useita selvänumeroisia tappioita, mutta niiden vastapainoksi se sai muutamaan otteeseen maalihanat kunnolla auki etenkin häntäpään joukkueita vastaan. Kokonaisuudessaan tamperelaisten kautta leimasi ennen kaikkea otteiden epätasaisuus.

Ilveksen valmennusvastuu vaihtui jo elokuussa, kun Ollipekka Ojala korvasi Ville Väisäsen päävalmentajana. Ojalan sopimus kattaa myös tulevan kauden. Pelaajarintamalla liikenne on ollut tamperelaisittain vilkasta. Muutamat avainpelaajat ovat jo jättäneet joukkueen ja muutamien jatko on vielä epävarmaa. Lähtijöiden tilalle Ilves on kiinnittänyt nuoria pelaajia, joille hyppy Naisten Liigaan saattaa olla vielä tulevaa kautta ajatellen liian suuri. Mikäli Ilves haluaa elätellä toiveita yläloppusarjapaikasta, sen pitää löytää riveihinsä muutamia selkeitä vahvistuksia lähtijöitä korvaamaan.

 

TiPS – loppukirillä kuiville

Nousijajoukkue Tikkurilan Palloseura lähti liigakauteen poikkeuksellisen nuorella joukkueella. Ryhmän keski-ikä oli vain 17 vuotta ja ennakkoarvioissa TiPSille povattiin pikaista paluuta Ykköseen. Alku olikin haastava, sillä itävantaalaisten kausi alkoi tappioputkella ja myös maalinteko tuotti vaikeuksia.

Runkosarjan edetessä TiPS pääsi paremmin kiinni liigarytmiin ja sai vihdoin täytettä pistetililleen. Muut pääkaupunkiseudun joukkueet jättivät vihreäpaidat vaille mahdollisuuksia, mutta HJK:ta vastaan TiPS venyi kahteen tiukkaan otteluun ja itseluottamuksen kannalta tärkeään vierastasapeliin. Kasvanut itseluottamus tuotti lopulta tulosta alaloppusarjassa, sillä TiPS pelasi tappiottoman syksyn. Viisi voittoa kuudesta ottelusta nostivat TiPSin lopulta hurjan loppukirin turvin kuiville. Suora säilyminen oli nuorelta joukkueelta upea saavutus.

Liigassa säilymisen myötä TiPS onnistunee pitämään pitkään yhdessä pelanneen pelaajarunkonsa kasassa. Se on tulevaa kautta ajatellen jopa lähes elinehto, sillä etenkin kokeneempien pelaajien houkutteleminen Tikkurilaan on ollut haastavaa. TiPSin osalta pelaajatilanne tarkentunee vasta marras-joulukuun vaihteessa, sillä joukkue on vahvasti edustettuna alle 17-vuotiaiden tyttöjen MM-kisoissa. Näytönpaikkansa hyödyntäville pelaajille saattaa löytyä ottajia myös muista liigaseuroista.

 

ONS – jälleen rimaa hipoen

ONS säilyi Naisten Liigassa vaikeuksien jälkeen. Se ajautui jo toisena syksynä peräkkäin liigakarsintoihin, mutta onnistui jälleen hilaamaan itsensä kuiville. Tällä kertaa Ykkösen toiseksi sijoittunut PK-35 taipui karsinnoissa selvin numeroin, mutta Oulussa tiedetään, että liigakarsintoja ei kannata ottaa tavaksi.

Heikosta sarjasijoituksesta huolimatta ONSin pelit olivat läpi kauden viihdyttäviä ja tapahtumarikkaita. Sen otteluissa tehtiin selvästi eniten maaleja Naisten Liigassa, sillä verkko heilui tiuhaan tahtiin molemmissa päissä kenttää. ONS laukoi liigan alemman puoliskon joukkueista eniten maaleja, mutta samalla sen oma alakerta vuoti pahasti. Ainoastaan suoraan Ykköseen pudonnut Pallokissat päästi enemmän maaleja kuin ONS. Kun peli aaltoili voimakkaasti päästä päähän, nousi etenkin juoksuvoimainen afrikkalaishyökkääjä Ode Fulutudilu isoon rooliin. Ilman häntä ONSin pistepotti olisi jäänyt selvästi laihemmaksi.

Ensi kaudella ONS joutuu todennäköisesti jälleen taistelemaan sarjapaikastaan. Jussi Madetoja otti joukkueen valmennusvastuun ennen liigakarsintojen alkua, mutta seura ei ole vielä vahvistanut ensi kauden päävalmentajaansa. Valmentajavalinnan ohella ONSin menestys riippuu jälleen myös ulkomaalaishankintojen onnistumisesta. Fulutudilun ja Katrina Guilloun kaltaiset täsmävahvistukset ovat lähes elinehto ONSin säilymiselle pääsarjassa.

 

Pallokissat – yhden tarun loppu

Kuopion Pallokissojen syksy päättyi todelliseen mahalaskuun ja suoraan putoamiseen. Yli puoli kautta sarjan hännillä tarponut TiPS piristyi lopulta ja nousi vahvan syksynsä myötä kuiville. Pallokissat sen sijaan ei kyennyt parantamaan otteita, vaan se jopa hiipui entisestään kauden edetessä. Alaloppusarjaan lähdettäessä savolaisten eväät oli jo syöty, mikä näkyi lopulta tylysti tuloksissa. Pallokissat hävisi kaikki kuusi alaloppusarjapeliään ja jäi lopulta peräti 13 pisteen päähän jopa karsintapaikasta.

Jo hyvissä ajoin ennen kauden päättymistä oli tiedossa, että kausi jäisi Pallokissojen viimeiseksi. Pitkään velloneet yhdistymishuhut vahvistuivat syksyä kohden ja aikeista puhuttiin avoimesti myös julkisuudessa. Kuopiolaisessa naisjalkapallossa astutaan ensi kaudella uuteen aikaan, kun Pallokissojen edustusjoukkue siirtyy Kuopion Palloseuran alaisuuteen ja junioritoiminta seuraa maltillisesti perässä.

Naisten Ykkönen ei varmasti kuulunut KuPSin suunnitelmiin, kun yhdistymiskeskusteluja aloitettiin. KuPSin naisjoukkue ottaa ensiaskeleensa sarjaporrasta toivottua alempana, mutta ennusmerkit ovat tulevaisuutta ajatellen lupaavia. Voimien yhdistäminen, paremmat toimintaedellytykset ja KuPSin brändi takaavat sen, että Kuopiossa pelataan muutaman vuoden päästä jälleen Naisten Liigaa – kenties jopa hyvällä menestyksellä.

Teksti: Samu Liski

Kuva: Palloliitto / Naisten Liiga