Analyysi

SJK – Jatkuva turbulenssi sävytti kautta

Lähtökohdat:
Kauteen lähdettiin sekavissa lähtökohdissa, sillä seurajohto oli antanut menestysluotsi Simo Valakarille potkut parisen kuukautta ennen liigakauden alkua. Kolme kautta liigassa ja jokaiselta kaudelta mitali piti odotusarvot ja tavoitteet korkealla. Lähtökohtaisesti SJK:n piti olla HJK:n suurin haastaja mestaruustaistossa.

Kauden yhteenveto:
Kautta sävytti jatkuva turbulenssi. Valakarin korvaajaksi pestattu Sixten Boström sai lähteä jo ennen keskikesää. Boströmin saldoksi 11 ottelusta jäi kolme voittoa, neljä tasapeliä ja neljä tappiota, joista viimeisin 0–6 HJK:lle ja pistekeskiarvo oli vaatimaton 1,18. Hänen tilalleen tuli espanjalainen Manuel Roca, joka sai olla pestissään 14 ottelun ajan saldonaan seitsemän voittoa, yksi tasapeli ja kuusi tappiota pistekeskiarvon ollessa 1,57. Loppukauden ajan päävastuun jakoi parivaljakko Brian Page–Toni Lehtinen, joka keräsi kahdeksasta ottelusta pisteitä 1,5 ottelua kohden saldolla kolme voittoa, kolme tasapeliä ja kaksi tappiota. Kokonaisuutena SJK:n kautta leimasi epätasaisuus. Paras kuukausi ajoittui heinäkuulle, jolloin SJK voitti kaikki kolme liigaotteluaan.

Pelillinen kehitys:
Boströmin aikakaudella pallonhallinta oli parhaimmillaan ja läpi kauden SJK oli syöttömäärissä liigan ehdotonta kärkikastia. Alkukaudesta SJK keskitti ja syötti palloa boxiin paljon, mutta loppukaudesta määrät putosivat dramaattisesti. Myös kuljetuksissa tapahtui kolmanneksen pudotus.

SJK:sta on vaikea rakentaa kokonaisvaltaista kuvaa, sillä jokaisen kolmen valmentajan aikakaudella seinäjokiset pelasivat omalla tavallaan eikä kunnollista pelillistä identiteettiä päässyt syntymään.

Erikoistilanteet:
Boströmin aikana SJK oli erinomainen tekemään erikoistilanteista maaleja, mutta vastaavasti päästi myös paljon omiin. Rocan aikakaudella kaksi ensimmäistä kuukautta sujuivat hyvin molemmissa päädyissä, kunnes elokuussa joukkue teki vain yhden erikoistilannemaalin, mutta omissa kolisi peräti neljä kertaa. Rocan lähdettyä erikoistilanteista tehtyjen maalien määrä nousi jälleen, mutta omaa päätä ei saatu tukittua riittävän hyvin. Boströmin aikana 11 ottelussa omiin meni 10, Rocan aikana 14 ottelussa viisi ja Pagen aikana yhdeksässä ottelussa viisi omiin.

Onnistujat:
SJK teki kaudella vain 42 maalia. Määrä on pieni ottaen huomioon joukkueen valtavan potentiaalin. Määrään tietysti vaikuttaa joukkueen sisällä käydyt valmentajanvaihtoviikot. Maaleista reilun neljänneksi teki Billy Ions, jonka toimesta syntyi 12 osumaa. Potentiaalia vikkelällä hyökkääjällä on suurempaankin maalimäärään.

Parannettavaa:
Kalenterivuoden aikana SJK:ta valmensi peräti neljä valmentajaa ja nyt viides on aloittanut työnsä SJK:n peräsimessä. On sanomattakin selvää, ettei tällainen toiminta ole kestävällä pohjalla. Pitkällä sopimuksella SJK:n luotsiksi tulleelle Tommi Kautoselle pitää taata työrauha, sillä myrskyisen edelliskauden jälkeen ei ole helppoa rakentaa jälleen voittavaa kulttuuria. Pelillistä kehitystä, saati tuloksellista jalkapalloa ei saada aikaan jatkuvalla vaihtamisella.

Ensi kausi:
SJK:ssa käynnistyy jälleen uusi aikakausi Kautosen johdolla. SJK:ssa on totuttu lyhyen liigahistorian aikana menestymään, joten se tuo tiettyjä odotusarvoja uudelle valmentajalle. Joukkueen pitää kyetä hilaamaan itsensä vähintään europaikoille, muuten kautta voidaan pitää jälleen floppina.

Kimmo Muttilainen
Akusti Salonen