Uutiset

FC Lahti – Europaikka oli livetä käsistä

Lähtökohdat:

FC Lahti lähti parantamaan edellisvuoden kahdeksatta sijaansa. Joukkue luotti nuoriin pelaajiinsa ja oli tehnyt muutaman täsmähankinnan. Monessa mielessä joukkueella oli ideaalinen tilanne lähteä kauteen, sillä ulkopuolisia paineita menestymisestä ei ollut. Vain joukkueen omat tavoitteet, joissa mainittiin liigan kärkipäät.

 

Kauden yhteenveto:

FC Lahti onnistui päätöskierroksen ottelunsa loppuhetkillä nousemaan voittoon ja neljänteen sijaan. Europeleihin pääsy varmistui HIFK:n ansiosta, sillä helsinkiläisjoukkue oli pakotettu hakemaan loppuhetkillä voittomaalia ja se taas avasi lahtelaisille sauman vastahyökkäykseen, mistä osuma syntyikin.

 

FC Lahti nojasi koko kauden ajan tiiviiseen puolustukseen. Kauden ensimmäisellä kolmanneksella joukkue pelasi neljä peräkkäistä 0–0-peliä. Lahti onnistui keskikesällä kääntämään tasapelit voitoiksi, mikä siirsi lahtelaiset pitkäksi aikaa liigan kakkospaikalle. Loppusyksyn viisi ottelua ilman voittoa kuitenkin sysäsi joukkueen pois kärkitaistosta ja lopulta se vei saumat mitaleilta.

 

Pelillinen kehitys:

Pallonhallintaprosentit heittelivät kauden aikana. Vahva puolustukseen nojaava pelitapa petti loppukaudesta, kun yhdeksässä viimeisessä ottelussa joukkue päästi 14 maalia, mikä tekee ottelukohtaiseksi keskiarvoksi 1,56. Sitä ennen keskiarvo oli ollut vain 0,71 ensimmäisessä 24 ottelussa.

 

Lukuun ottamatta heinäkuuta joukkueen voittoprosentit olivat suhteellisen alhaisia ottaen huomioon, että Lahti kuului liigan kärkijoukkueisiin. Joukkueen laukaukset maalia kohti per ottelu pysyivät läpi kauden pieninä. Joukkueella olikin ongelmia maalinteossa, sillä maalit jakautuivat varsin epätasaisesti. Lahtelaisjoukkue onnistui tekemään vain viisi kertaa kauden aikana enemmän kuin kaksi maalia ottelussa.

 

Erikoistilanteet:

Lahti on vahva puolustamaan erikoistilanteet. Kolmen viimeisen kuukauden aikana sillä oli vain kahdeksan päästettyä erikoistilannemaalia. Iso kiitos hyökkäyspään erikoistilanteista kuuluu Santeri Hostikalle, joka oli mukana niin keskittämässä kuin laukomassa vapaapotkuja. Koko kauden 16 tehdystä erikoistilannemaalista puolet syntyi syys–lokakuun aikana.

Samaan aikaan, kun Lahti itse teki paljon erikoistilannemaaleja, myös omissa soi.

 

Onnistujat:

Ennen liigakauden alkua Santeri Hostikka ilmoitti hakevansa tulevalta kaudelta 15 tehopistettä, kun tulokaskausi oli päättynyt neljään maaliin ja kuuteen maalisyöttöön. Hostikka ei aivan tavoitteeseensa yltänyt, sillä saldona oli lopulta kolme tehtyä maalia ja kahdeksan annettua maalisyöttöä. Syöttömäärä nosti miehen koko liigan jaetulle neljännelle sijalle. Hostikka osoitti kauden aikana vaarallisuutensa laitapelaajana ja ensi kaudesta on lupa odottaa vieläkin parempaa.

 

Parannettavaa:

Hyökkäyspeliin pitää löytää uusia lääkkeitä, sillä maalin tekeminen kaipaa tasaisuutta.  Lahti pelasi 29 ottelua, joissa maaliverkko heilui vain 27 kertaa, kun taas neljässä ottelussa pallo ylitti maaliviivan peräti 19 kertaa. Lahdessa on mitalipotentiaalia, jos se saa voitottomien otteluiden putket pienemmiksi, mikä onnistuu vain tekemällä tasaisemmin maaleja. Loppukauden hyytymistä ei saa ensi kaudella tapahtua.

 

Lahden vahva puolustaminen tarjoaa selkänojan voittoon pienemmilläkin maalimäärillä, mutta aina omissa ei pystytä pitämään maalia koskemattomana ja silloin pitää löytää lääkkeet kahden tai jopa useamman maalin tekemiseen samassa ottelussa.

 

Ensi kausi:

Pohjat kunnossa ja valmennus sai täydennystä Sami Ristilän muodossa. On mielenkiintoista nähdä, miten mastokaupungissa ratkaistaan maalivahtiosasto. Joukkue tarvitsee Aleksandr Vasjutinin kaltaisen huipputason veräjänvartijan voittaakseen otteluita. Vasjutinin loukkaantuminen vaikutti tuntuvasti lahtelaisten loppukauden tuloksiin.

 

Kimmo Muttilainen

Akusti Salonen