Analyysi

KuPS – Sitkeys palkittiin

Lähtökohdat:

KuPS lähti selkeästi parantamaan edelliskauden sijoitustaan, sillä viime kauden seitsemäs sija ja europelien ulkopuolelle jääminen oli selkeä pettymys keltapaidoille. Kyseessä oli uuden päävalmentajan Jani Honkavaaran ensimmäinen kausi kuopiolaisjoukkueen peräsimessä. Joukkueeseen tehtiin myös muutamia täsmähankintoja, ja KuPS täydentyi kauden puolivälissä oman kasvatin kotiinpaluulla, kun Petteri Pennanen liittyi joukkueeseen.

 

Kauden yhteenveto:

Kausi lähti hyvin liikkeelle, kunnes heikko kesäkuu laski tasoa. Kesäkuussa maaliin johtaneiden hyökkäysten keskiarvolliset hyökkäysajat laskivat ja myös syöttömäärät putosivat dramaattisesti. Kesäkuun neljässä ottelussaan KuPS pystyi tekemään vain neljä maalia ja tuloksena oli kaksi tasapeliä ja kaksi tappiota. Juhannukseen mennessä joukkue oli päästänyt 14 ottelussa 17 maalia eli keskiarvollisesti 1,21 maalia ottelua kohden. Seuraavassa 19 ottelussa keskiarvo putosi lopulta tasan yhteen ja mikä tärkeintä, joukkue ei hävinnyt näistä otteluista kuin viisi. Kuopiolaisten hopeaan yltäminen sementoitui nimenomaan kauden loppupuolella: syys-lokakuun yhdeksästä ottelusta KuPS voitti peräti kuusi ja hävisi vain kerran!

 

Pelillinen kehitys:

Tuloksellisesti haasteellisen kesäkuun jälkeen joukkue oppi tiivistämään puolustuspeliään, mikä antoi mahdollisuuden kääntää tasaiset ottelut voitoiksi. KuPS tunnettiin ennen kaikkea joukkueena, joka jaksoi kääntää tiukat ottelut voitoikseen nimenomaan viimeisen varttitunnin aikana. Se kertoo siitä, että talven peruskuntokauden aikana on osattu tehdä asioita oikein.

Joukkueen laukausmäärät eivät kokeneet suurta muutosta siirryttäessä keskikesän jälkeisiin otteluihin, mutta aika pallollisena kasvoi heinäkuussa peräti neljä minuuttia ottelua kohden.

Lisäksi syöttömäärät nousivat lähes 100:lla.

 

Erikoistilanteet:

Nihkeän kesäkuun aikana KuPS onnistui hankkimaan keskiarvollisesti eniten kulmapotkuja ja koko liigassa toiseksi eniten, mutta joukkue ei pystynyt niitä hyödyntämään maalien muodossa. Erikoistilannepelaamisesta löytyy paljon kehitettävää, vaikka joukkue tekikin koko kauden aikana keskimäärin yhden erikoistilannemaalin jokaista kolmea ottelua kohden. Samassa suhteessa erikoistilannemaaleja syntyi myös omiin.

 

Onnistujat:

Petteri Pennasen mukaantulo joukkueeseen kauden puolivälissä paransi tuntuvasti joukkueen otteita tuloksellisesti sekä samalla kehittyivät myös pallonhallinta-ajat ja syöttömäärät. Pennasen liittyminen joukkueeseen antoi joukkueelle mahdollisuuden pitää palloa hallussaan pidempiä aikoja, joka taas mahdollisti pidempiä syöttöketjuja. Näin ollen Pennanen muutti KuPS:n alkukauden pelitapaa, mikä paransi pohjoissavolaisten otteita.

 

Parannettavaa:

Mikäli KuPS haluaa taistella ensi kaudellakin mitalisijoista, pitää otteisiin löytyä tasaisuutta – ja ennen kaikkea alkukauteen. Huhtikuussa joukkueen voittoprosentti oli vain 25 %, mutta toukokuussa se nousi jo 66,7 %:iin pudotakseen kesäkuussa nollaan. Erikoistilannepelaaminen kentän molemmissa päädyissä on selkeä kehityskohde.

 

Ensi kausi:

Eurokentille osallistuminen tuo oman haasteensa ensi kaudelle, mutta auttaa myös joukkueen rakentamisessa. KuPS janoaa varmasti menestyksen jatkuvan, mutta on kuitenkin muistettava se, että saavutettu hopea oli joukkueelle vasta toinen SM-mitali lähes 40 vuoden aikana. Keltapaitojen menestysajat olivat 1950-, 60- ja 70-luvuilla, joten niihin saavutuksiin on vielä pitkä matka. Kestomenestyjäksi on potentiaalia, sillä joukkueesta löytyy sopivasti lahjakkaita oman kylän poikia ja hyviä hankintoja kaupungin ulkopuolelta. Nyt perätään myös malttia, jotta nöyryys työntekoon säilyy samanlaisena, ja tulee jopa paremmaksi kuin päättyneellä kaudella.

 

Kimmo Muttilainen

Akusti Salonen