Uutiset

Tieteestä apua vihreälle veralle

Loukkaantumisten ennaltaehkäiseminen on yksi keinoista saada tuloksia aikaan, kun joukkue joutuu toimimaan rajallisilla resursseilla. VPS kerää erilaista dataa välttääkseen loukkaantumisia.

Tieteesta apua vihrealle veralle
Mikko Hauhia, FC Lahti #3
Veikkausliigan jalkapallo-ottelu, FC Lahti vs. IFK Mariehamn
17.10.2016, klo 19:45:53. Lahden Stadion, Lahti

Rajalliset resurssit pakottavat veikkausliigaseurat tekemään monia vaikeita päätöksiä. Resurssit vaikuttavat eniten pelaajahankintoihin. Toiset uskovat laajaan rinkiin, toiset taas luottavat kapeampaan, mutta mahdollisesti laadukkaampaan rinkiin. Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan 92 % suomalaisista huipputason jalkapalloilijoista loukkaantuu vähintään kerran vuodessa. Miten kapeaan rinkiin päätyvät seurat ratkaisevat tämän ongelman?

Viime vuonna Veikkausliigan sensaatiomaisesti voittanutta IFK Mariehamnia ylistettiin ja ihailtiin. Sympaattisena yllättäjämestarina pidetty seura herätti huomiota niin Ruotsissa kuin Englannissakin, missä Leicester nappasi mestaruuden vielä suuremmilla kertoimilla.

IFK Mariehamnin ja Leicesterin mestaruuksia voi verrata toisiinsa ja siihen on itse asiassa hyväkin syy. Mikä mahdollisti nämä kaksi mestaruutta? Osasyitä on monia, kuten muiden alisuorittaminen, mutta tässä pureudumme loukkaantumisiin. Tai oikeastaan niiden välttämiseen.

Mariehamn erottui, kuten Leicester, mestaruuskaudellaan kymmenellä käytetyimmällä kenttäpelaajallaan. Toissakaudella Rovaniemen Palloseura voitti hopeaa peluuttamalla kymmentä käytetyintä kenttäpelaajaansa 83 % kaudesta. Se on myös kaudesta 2013 lähtien suurin määrä. Onko tässä siis muodostumassa jonkinlainen kuvio, jonka mukaan eniten optimiavaustaan käyttävä joukkue myös menestyisi poikkeuksellisen hyvin?

Loukkaantumisten ennaltaehkäisyn on tieteellisesti todettu olevan kannattavaa jalkapallossa, minkä takia sekä IFK Mariehamnissa että Vaasan Palloseurassa on päätetty satsata siihen huomattavasti. Saarelaiset palkkasivat kunto- ja palautumisvalmentajaksi Kristoffer Weckströmin, Vaasassa taas muutettiin koko valmennusjohto.

Petri Vuorisen otettua päävalmentajan vastuun kesällä 2015 Olli Huttusen potkujen jälkeen Vaasassa alkoi suuri muutos. Valmentajaksi liittyi Jyväskylässä ja Lissabonissa urheilutieteitä opiskellut Jani Sarajärvi, maalivahtivalmentajaksi pestattiin seuran ja maajoukkueen entinen maalivahti Henri Sillanpää, ja valmennusta konsultoi urheiludatayhtiö Kvantian Ville-Pekka Inkilä.

Miten näin radikaaliin muutokseen päädyttiin? “Ei ainakaan taloudellisista syistä”, kertoo Vuorinen.

”Olin aikaisempina kausina ihmetellyt kuinka loukkaantumisten määrää ei kyseenalaisteta, ihan seurajohdon puolellakin, sillä loukkaantumisilla on myös taloudellinen merkitys. Tämä on lähtenyt ihan minun, Jani Sarajärven sekä Ville-Pekka Inkilän toimesta käyntiin. Yleensä nämä asiat ovat niitä, joita seuroissa ensimmäisenä ollaan talouden takia tyrmäämässä tai leikkaamassa pois. VPS:n seurajohto otti kuitenkin idean protestoimatta vastaan, vaikka tällä investoinnilla onkin hintansa”, Vuorinen kertoo.

Iranista Vaasaan viime kesäksi palannut Sebastian Strandvall on nähnyt omin silmin miten eri seuroissa ympäri Suomea sekä maailmaa toimitaan loukkaantumisten ennaltaehkäisemiseksi. Suomessa jokaisessa seurassa pelaajia on puhuttanut sama kysymys: miksei meillä ole omaa fysioterapeuttia? Seuroissa kyllä tiedostetaan asian tärkeys.

”Vaikkei edustamillani suomalaisseuroilla ole ollutkaan Hakaa lukuunottamatta täyspäiväistä omaa fysiota on kuntoutumisprosessi hoidettu hyvin niin Ahvenanmaalla kuin ensimmäisellä kerrallani Vepsussa, joskin hieman eri tavoin. Maarianhaminassa pieni yhteisö sekä pieni seura tavallaan pakottavat seuran pitämään pelaajistaan erityisen hyvää huolta. Seuran kanssa yhteistyössä oleva lääkäri ja fysioterapeutti ottivat itse asiassa minuun yhteyttä eikä toisinpäin, mikä on harvinaista”, Strandvall sanoo.

Itävallan toiseksi korkeimman sarjatason Austria Lustenaun riveissä Strandvall kärsi nilkkavaivoista, mutta kausi oli niin lähellä loppua, että keskikenttäpelaaja ehdotti seuralle lähtöä kotiin Vaasaan tutulle fysioterapeutille kuntoutukseen. Itävallasta ei siis karttunut kuntoutuksesta kokemusta, mutta seuralla oli fysioterapeutti läsnä lähes joka harjoituksessa.

”Pelaaja saa turvallisemman olon, jos paikalla on koko ajan fysio, jolta voi kysyä periaatteessa mitä tahansa. Kun ei ole varma onko täydessä harjoituskunnossa eikä paikalla ole fysiota, jolta kysyä, sitä tekee helposti väärän päätöksen. Seurauksena voi olla turha vamma”, Strandvall summaa.

Ajatus loukkaantumisten ennaltaehkäisystä sai alkunsa silloiselta Glasgow Rangersin fysiikkavalmentaja Adam Owenilta, jonka luennolla Petri Vuorinen oli Helsingissä vuonna 2013. Urheilutieteiden tohtori avasi muun muassa sitä kuinka paljon joukkue hyötyy tarkasti suunnitelluista harjoituksista. Päämääränä on luoda voittava joukkue sekä hyvä loppusijoitus kauden päätteeksi. Pelaajalle se antaa taas nuorella iällä tärkeää aikaa kehittymiselle sekä kokeneemmalle pelaajalle jopa useampia lisävuosia uralle.

”Pienellä ringillä rasitusvammat yleistyvät, mutta ottelutahti ei itse asiassa juuri vaikuta loukkaantumisten määrään. Meillä joka aamu pelaajat vastaavat 45 sekuntia kestävään kyselyyn, jossa mitataan muun muuassa unen määrää ja laatua, stressiä ja mielialaa, lihasarkuutta, ruoan- ja nesteenkulutusta. Puoli tuntia harjoitusten jälkeen jokainen arvioi treenin rankkuuden ja Ville-Pekka kerää ja analysoi vastaukset. Tämän lisäksi jokaisesta loukkaantumisesta kerätään kaikki mahdollinen tieto, mukaan lukien alusta, kenkätyyppi, missä vaiheessa kautta loukkaantuminen tapahtui ja niin edelleen”, kertoo Vuorinen.

Iranissa teheranilaisseura Rah Ahanissa Strandvall loukkasi alaristiselkänsä. Vamma ei ollut vakava, mutta neljän viikon aikana mies ennätti kokea sikäläisen kuntoutusprosessin.

”Siellä oli oikeastaan henkilökunnasta ylitarjontaa. Seuralla oli kaksi lääkäriä, kaksi fysioterapeuttia sekä neljä hierojaa. Hoitoa ja neuvoa sai siis pikaisesti. Moni asia ei toiminut hirveän hyvin siellä, mutta tuo puoli oli todella ammattimainen”, Strandvall kehuu.

Päävalmentajan suhtautuminen loukkaantuneeseen pelaajaan oli samankaltainen kuin Itävallassa – erittäin kylmä. Henkisesti pelaaja voi joutua ahtaalle.

”Loukkaantuminen on pahinta, mitä jalkapalloilijalle voi sattua. Silloin ei voi tehdä sitä, mitä rakastaa. Se on kuitenkin osa ammattia, ja jos valmentajalta ei tule tukea on tärkeää löytää sitä omasta lähipiiristä. Onneksi meillä on Vepsussa hyvä valmennustiimi, joka ottaa loukkaantuneenkin pelaajan huomioon. Niinkin yksinkertainen kysymys kuin ”miten voit tänään?”, voi tehdä kuntoutuksesta henkisesti huomattavasti helpomman. Se, että Sarajärvellä, Vuorisella ja Sillanpäällä on omaa kokemusta pelaajana vaikuttaa varmasti asiaan”, Strandvall ruotii.

Vaikka Iranissa henkilökuntaa riitti yllin kyllin, on VPS:n toimintatapa jotain täysin uutta Strandvallille. Pelaajalle annetaan paljon vastuuta, sillä hän itse vastaa kyselyihin, mikä on Strandvallin mukaan avannut uuden näkökulman kunnon ylläpitämiseen.

”Olen ensi kertaa tajunnut sen, mitä kunnossa pysyminen tarkalleen vaatii. Eniten apua pelaaja saa itseltään, vaikka valmennustiimiltäkin saa paljon tukea. Henkilökohtainen kontakti on tärkeää, sillä kukaan ei tule kertomaan oletko kunnossa vai et. Yleisesti tämä muutos peilaa seuran urheilullista toimintaa: koko ajan pyritään eteenpäin”, Strandvall sanoo.

Myös Vuorinen nostaa esille henkilökohtaisen kontaktin tärkeyden.

”Päivittäinen kommunikointi on tärkein osa toimintaa, data on siihen hyvä apuväline.”

Muutos näkyi jo viime kauden VPS:ssa. Keskimäärin 95,1 % pelaajista osallistui päivittäiseen toimintaan, ottelupäivinä läsnäolo oli 90,8 %. Vaikka luvut ovat imartelevia, ei seurassa tyydytä jäämään paikoilleen. Yksi kehitysaskeleista oli se, että viime talvena seuraan henkilökuntaan liittyi ravitsemusasiantuntija Mari Lahti.

”Aloimme viime kauden lopussa miettimään, kuinka kehittää pelaajien terveyden seurantaa. Vierasreissuilla me valmentajat näemme usein pelaajien syömistavat, joten ajattelimme ruoankulutuksen seurannan olevan seuraava askel”, Vuorinen sanoo.

Vaasassa on siis alkanut selkeä kulttuurin muutos. Mikä ikinä onkaan seuraava askel ja mihin kehitys johtaa, jää nähtäväksi. Vaasan Palloseuran toimintaa kannattaa joka tapauksessa seurata, ainakin niin kauan, kun Petri Vuorinen ja Jani Sarajärvi ovat puikoissa.

Petteri Räsänen

Kuvat: Tomi Hänninen

Jalkapallon luonteeseen kuuluu erilaiset kaksinkamppailut, joissa ei kontakteiltakaan voida välttyä. Lauri Ala-Myllymäki, Ilves #15, Tijan Jaiteh #14 KuPS Veikkausliigan jalkapallo-ottelu, Ilves vs. KuPs 9.6.2016, klo 19:46:15. Tammelan Stadion, Tampere