Analyysi

Ajatuksia Huuhkajien voitollisista karsintaotteluista

arajuuri
Paulus Arajuuri juhli tekemäänsä maalia Turussa pelatussa Kosovo-ottelussa.

Huuhkajien lopputulokset ovat parempia kuin mitä pelin tapahtumat näyttivät.

AS: Ehdottomasti. Etenkin Islannin voittaminen voittaminen oli erittäin tärkeä joukkueelle ja yleisesti futisihmisille. Se tuli hyvällä asenteella ja pelaajista huokui voitontahto. Kosovo-ottelu oli tähän jatkumo, vaikka pelaaminen ei yltänytkään samalle tasolle.

KM: Lopputulosta pitää aina kunnioittaa, mutta voiton eteen tarvittiin Lukas Hradeckyn torjumisia ja kenttäpelaajien blokkia. Uskon, että uhrautuva ja taisteleva tyyli sopii Suomelle ja maalipaikoissa pitää olla vain riittävän kärsivällinen tehdäkseen maalit.

AS: Suomi pelasi niillä ominaisuuksilla, mitä omaavat. Ei pyritty tekemään asioita, joihin välttämättä taito ei riitä. Kun puolustaminen on kunnossa, voi siirtyä maalipaikkojen harjoituttamiseen. Ensin on turvattava oma pääty, jonka jälkeen voidaan miettiä hyökkäämistä. Näin tulosten saaminen helpottuu.

KM: Siinä riittääkin vielä työsarkaa, mutta nyt näkyy jo hieman valoa tunnelin päässä. On kuitenkin muistettava, että karsintapelit ovat ensisijaisesti tuloksen tekoa varten.

 

Suomen pelillinen ilme oli parasta, mitä pitkään aikaan on maaotteluissa nähty.

KM: Suomi pääsi pelaamaan otteluissa paineettomasti, mutta panoksena on myös seuraavien karsintojen arvontakori. Pelissä oli myös osaltaan suomalaisen jalkapallon uskottavuus, ja näistä lähtökohdista Huuhkajat ammensi paljon voimaa otteisiinsa.

AS: Voiko sanoa paineettomasti, kun pelaa kotiyleisön edessä ja edellisestä voitosta on kaksi vuotta? Kun maajoukkue pelaa sen pitäisi näkyä aina otteissa.

KM: En vain ymmärrä sitä, miksei vastaavanlaista taisteluilmettä ole pystytty kaivamaan esille pitkään aikaan. Tuo on osa suomalaista jalkapalloilullista identiteettiongelmaa, sillä suomalaisuuteen kuuluvat muun muassa sisu ja periksi antamattomuus, mutta nämä piirteet ovat aiemmin loistaneet poissaolollaan.

AS: Onko kyse ollut heikosta ohjeistamisesta pelaamisen suhteen eli on yritetty liikaa. Nyt pelilliset hienoudet jätettiin pois ja keskityttiin tärkeimpään eli voittamiseen lähes keinoilla millä hyvänsä. Myös selkeän johtajan puute voi olla syynä. Tim Sparvin paluu on tuonut sitä erittäin paljon. Hän johtaa esimerkillään ja puheillaan joukkuetta, mikä sytyttää muun joukkueen.

 

Pelin avaamisessa ei löydetty muita keinoja kuin pitkän pallon heittäminen.

AS: Kosovo-pelissä pitkälti ongelmana oli etäisyydet. Sparvin tullessa linjaan ja Thomas Lamin nostaessa ylemmäs keskelle jäi iso aukko. Ryhmitys vaikutti enemmän valmistautuvan pitkään kuin lyhyeen syöttöön. Islanti taas prässäsi ylempää, jolloin tilaa ja rohkeutta pelaamiseen ei ollut. Näin ollen valittiin riskittömin tapa.

KM: Kokoonpanosta puuttuivat pallollisesti kyvykäs toppari Niklas Moisander ja keskikentältä Roman Eremenko, joka söi pallollista taitoa. Tulosorientoituneisuus ohjasi tyyliä, jossa tärkeintä oli pitää oma maali puhtaana ja välttää turhat riskit.

AS: Totta, ja se tämä näkyi rakenteluvaiheessa. Kentällä oli kuitenkin pelaajia, jotka kykenevät viemään peliä eteenpäin. Perparim Hetemaj oli Islanti-pelissä suhteellisen vapaassa roolissa ja häntä olisi voinut käyttää enemmänkin. Nyt pelitapa oli kuitenkin selkeästi riskitön ja puolustusorientoitunut. Toisaalta Kosovo-ottelussa rakentaminen ja liikkeet olivat selkeästi ennakoitavissa ja tämä vaikeutti pelaamista.

KM: Tämä onkin yksi Suomen isommista ongelmista, että pelaamisesta puuttuu tietty epäortodoksisuus eli kentällä pitää tehdä liikkeitä ja jakaa syöttöjä, jotka rikkovat normikaavaa. Pelaamisen toki pitää olla johdonmukaista, mutta ei liian kaavamaista tai ennalta-arvattavaa.

 

Hyökkäyspelaaminen oli sattuman ohjaamaa, eikä murtautumisvaiheessa ollut minkäänlaista systemaattisuutta.

AS: Hyökkäys perustui yksilöihin ja heidän suorituksiinsa. Islanti-pelissä vastaiskuilla oli rooli pelitavassa, mutta usein tilanteenvaihdoissa eteenpäin ei lähtenyt riittävästi pelaajia pallon yläpuolelle. Kosovoa vastaan taas puskettiin rangaistusalueen rajoille keskeltä, ja kun oli mahdollisuus pallonhallintaa, toimitettiin palloa hätäisesti boksiin. Maltillisempi syöttely olisi voinut avata tilaa ja palloa olisi kyetty pitämään omilla kauempana omasta maalista.

KM: Markku Kanerva vanhana puolustajana osaa rakentaa joukkuepuolustuksen kuntoon, mutta juuri tilanteenvaihtoihin ja suunnanmuutoksiin pitäisi lyödä enemmän paukkuja. Nopeammin, rohkeammin ja terävimmin olisi pitänyt toimia. Pallolliseen syöttelypelaamiseen lähellä vastustajan maalia ei taida Suomella riittää aivan eväät.

 

Huuhkajat laukoi kohtuullisesti molemmissa peleissä, mutta varsinaiset maalipaikat on laskettavissa yhden käden sormilla.

KM: Kun Suomi pääsee rakentamaan hyökkäystä, pitäisi aina olla ensimmäisenä ajatuksena se, että se hoidetaan laadukkaasti. Aina pitäisi olla pyrkimyksenä päästä yrittämään potentiaalisesta maalipaikasta, mutta toisaalta kaukolaukauksistakin voi syntyä irtopallotilanteita. Faktaa on se, että jatkossakaan Suomi ei maalipaikoilla mässäile, joten niiden tehokas hyödyntäminen on entistäkin tärkeämpää.

AS: Laukauksia tuli totisesti mukavasti molemmissa otteluissa. Islanti-pelissä oli kaksi, kolme huippupaikkaa, kun taas Kosovoa vastaan todelliset paikat olivat harvemmassa. Kun laukauksia tulee kaukaa, on puolustuksen niihin reagoitava, mikä taas avaa tilaa linjaan syötöille. Maalipaikkoja tulee tämän tason otteluissa harvoin, joten niiden merkitys on todella iso. Ne paikat, jotka tulevat, pitäisi vain entistä paremmin hyödyntämään. Etenkin, kun tulevat vastustajat ovat esimerkiksi Kosovoa selkeästi parempia.

 

Nämä voitot antoivat roppakaupalla itseluottamusta kaikille pelaajille ennen lokakuun karsintapelejä.

AS: Nämä kaksi voittoa olivat erittäin tärkeitä seuraaviin otteluihin lähdettäessä. Pelaajilla tuli paljon uutta uskoa mahdollisuuksiin voittaa otteluita. On aivan eri tilanne lähteä otteluihin, kun takana on hyviä tuloksia kuin tiedostaen tappiot. Itseluottamus saa pelaajan suoriutumaan tilanteista aivan toisella tavalla kuin jos koko ajan mielessä pyörii epäonnistumisen pelko.

KM: Jäljellä olevat karsintaottelut eivät muuta Suomen sijoitusta, mutta hyvät tulokset Kroatiaa ja Turkkia vastaan kartuttaisi myös pisteitä Fifa-rankingiin. Voitollisten otteluiden jälkeen on huomattavasti helpompaa lähteä tällaisiin otteluihin, kun tietää että nappisuorituksella voi jopa voittaa ottelun. Voittaminen on aina mahdollista, mutta ei välttämättä todennäköistä.

AS: Voittaminen on kaikkia vastaan aina mahdollista. Toisia vastaan siihen tarvitaan useampia yrityksiä kuin toisia vastaan. Rankingin kannalta ei välttämättä hyviä tuloksia niinkään kannata katsoa vaan enemmänkin jatkuvuuden. Hyvät tulokset ruokkivat menestystä.

Kuva: Mari Hietala.